Stipendi 2005
Hanna Vihriälä (Jaanisoo)
Suurinta iloa tuottaa ehkä se, kun jokin utuinen, ennennäkemätön, mutta itselle täysin kirkas asia alkaa muotoutua ja tulee näkyväksi – näkyväksi ja selkeäksi kaikille muillekin.
Stipendi 2005
Suurinta iloa tuottaa ehkä se, kun jokin utuinen, ennennäkemätön, mutta itselle täysin kirkas asia alkaa muotoutua ja tulee näkyväksi – näkyväksi ja selkeäksi kaikille muillekin.
Suunnittelen teokset aika pitkälle, mutta toteutusvaiheen aikana prosessi elää. Teokset rakentuvat lähes aina tilan mukaan, usein pienistä osista, helmistä, pikku kivistä, karkeista.
Materiaalit ovat usein osa teosteni sisältöä ja silloin niillä on merkitys jo itsessään. Välillä materiaalivalinta on myös ainoa mahdollinen, sellainen, joka kestää aikaa tai luonnonolosuhteita kyseissä paikassa.
Näyttelytila vaikuttaa työskentelyyni sataprosenttisesti. Mittasuhteet, osittain myös sisältö löytyy teoksille annetuista paikoista. Tila saattaa määrittää sinne sopivat materiaalit ja osittain myös aihepiirin.
Teos on valmis, kun ajatus jatkaa elämäänsä materiaalissa ja teos kannattelee itseään, se rakentaa oman suhteensa ympäröivään tilaan ja ihmisiin. Oma läsnäoloni tai teosta avaava teksti tai puhe eivät ole tärkeitä.
Suurinta iloa tuottaa ehkä se, kun jokin utuinen, ennennäkemätön, mutta itselle täysin kirkas asia alkaa muotoutua ja tulee näkyväksi – näkyväksi ja selkeäksi kaikille muillekin.
Teoksesta Kaikin Tavoin (2017) – Uutta suomalaista kuvanveistoa
Lisää teoksia löydät taiteilijan kotisivuilta.